15.9.2010

Aapeli ja Afrodite

Eräänä tammikuisena päivänä piipahdimme Pirtin kehräämössä Hiirolassa. Siellä tuoksuu märkä lammas ja villan rasva. Siellä hyllyt pursuaa kaikkea aivan järkeä vievän ihanaa. Sieltä lähdetään puss... tai parin pussin kanssa kotia kohti.

Tuloksia reissusta jäätiin hykerrellen odottamaan. Toukokuussa odotus palkittiin.

Aapeli ja Afrodite olivat kotiutuneet.

Aapeli on rouheaa, ehtaa villasukkalankaa. Mummi tarvitsee siitä sukat, tiedän että ne lämmittää jalassa kaikkein eniten. Afrodite muotoutuu asusteiksi - miksei myös sukiksi. Minulle siitä tulee huiveja.

Aapeli ja Afrodite saivat molemmat nimensä eläviltä esikuviltaan Iisalmesta. Haaveilen, että tänä syksynä voisin maksaa villasta enemmän ja mahdollisesti kehruuttaa paikallista suomenlampaanvillaa myös kehräämiseen.

Minä en raskinut Aapelia tähän mennessä värjätä. Sitä kuitenkin säännöllisesti pyydettiin, joten värjäsin kuitenkin. On hirvittävän kiitollista lankaa värjäyspuuhiin! Ja on muutoinkin aivan upeaa. :) Jotenkin hämmentävää, että vaikka päivät puuhastelee kashmirin, silkin, bambun ja merinon maailmassa, niin silti voimakkaimman hymyn ja hyvän olon aiheuttaa rasvainen ja rouhea villalanka. Siinä on tosi moni suomalainen käsipari ollut mukana. Minusta se on aika hienoa.



3 kommenttia:

  1. *kops* Miten ihania lankoja! Tuo vihreä varsinkin on niiiin herkku, nam.

    VastaaPoista
  2. Todella kauniita! Upeat värit! Itsekkö muuten kehräsit :)? *Ihastelee Funlayo*

    VastaaPoista
  3. Kiitos rusina! Niin minustakin ihan mielettömän herkkuja. :)

    Funlayo, oliskin! Sun äiti pystyy, minä en. :D Kiva kun piipahdit!

    VastaaPoista